Mitkä säännöt koskevat B2B-markkinointia
Sähköistä suoramarkkinointia sääntelee laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), jonka 24 luvussa ovat suoramarkkinointia koskevat säännökset. Kun viestin vastaanottaja on tunnistettava ihminen, sovelletaan lisäksi EU:n tietosuoja-asetusta. Sähköisellä suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan sähköpostia, tekstiviestiä ja muita sähköisiä viestejä. Puhelinmarkkinointi, jossa soittajana on ihminen, ja kirjeet ovat eri asemassa kuin sähköiset viestit.
Valvova viranomainen on tietosuojavaltuutetun toimisto, joka on julkaissut suoramarkkinoinnista usein kysyttyjen kysymysten ohjeet sekä kuluttajille että rekisterinpitäjille.
Sähköposti yrityksen yleiseen osoitteeseen
Yhteisön yleiseen sähköpostiosoitteeseen, kuten info- tai asiakaspalveluosoitteeseen, saa lähettää markkinointia ilman ennakkosuostumusta. Vastaanottajalle on kuitenkin annettava helppo ja maksuton tapa kieltää viestit, ja kielto on noudatettava ilman aiheetonta viivytystä.
Yleiseen osoitteeseen lähetetty viesti kannattaa silti kohdentaa: kerro lyhyesti, miksi otat yhteyttä juuri tähän yritykseen, ja ohjaa viesti oikealle henkilölle pyytämällä yhteystietoa. Näin seuraava viesti voi mennä suoraan päättäjälle, jonka työtehtävään tarjous liittyy.
Työntekijän henkilökohtainen työsähköposti
Etunimi.sukunimi-muotoiseen työosoitteeseen saa lähettää markkinointia ilman suostumusta vain, jos tarjous liittyy olennaisesti vastaanottajan työtehtävään. Esimerkiksi talousjohtajalle voi tarjota taloushallinnon ohjelmistoa, mutta samalle henkilölle ei saa lähettää vapaa-ajan tuotteita.
Lähettäjän on tarkistettava henkilön asema etukäteen ja pystyttävä osoittamaan jälkikäteen, että käsittely oli lainmukaista. Käytännössä kannattaa kirjata, mistä tieto henkilön roolista on peräisin ja milloin se on tarkistettu. Jos tehtävä ei liity tarjottuun tuotteeseen, tarvitaan suostumus.
Toiminimet kuuluvat kuluttajasääntöjen piiriin
Tietosuojavaltuutetun ohjeen mukaan toiminimiä ja muita luonnollisia henkilöitä kohdellaan sähköisessä markkinoinnissa kuten yksityishenkilöitä. Sähköinen suoramarkkinointi toiminimelle edellyttää siis pääsääntöisesti ennakkosuostumusta.
Poikkeus on oma asiakas: hänelle saa markkinoida omia samankaltaisia tuotteita, jos yhteystiedot on saatu asiakkaalta itseltään myynnin yhteydessä. Suostumuksen on oltava aktiivinen teko. Valmiiksi rastitettu ruutu tai vaikeneminen ei riitä, eikä suostumusta saa pyytää erillisellä sähköpostilla, koska jo se on markkinointia.
Myyntipuhelut: suostumusta ei tarvita, informointi tarvitaan
Kun soittajana on ihminen, puhelinmarkkinointiin ei tarvita ennakkosuostumusta, mutta vastaanottaja voi kieltää markkinoinnin milloin tahansa, myös kesken puhelun. Automaattisiin soittojärjestelmiin tarvitaan aina ennakkosuostumus.
Jos yhteystiedot on saatu muualta kuin henkilöltä itseltään, esimerkiksi ostetulta listalta, soittajan on kerrottava jo ensimmäisessä puhelussa tietojen lähde, rekisterinpitäjä ja se, mistä tietosuojaa koskevat tiedot löytyvät. Tietosuojavaltuutettu päivitti ohjeensa tältä osin joulukuussa 2025.
- Kerro, kuka soittaa ja minkä yrityksen puolesta
- Kerro, mistä sait numeron
- Kerro, mistä tietosuojaseloste löytyy
- Kirjaa kielto heti, jos vastaanottaja sitä pyytää
Ostetut ja itse kerätyt listat
Kun henkilötiedot on saatu muualta kuin henkilöltä itseltään, tietosuoja-asetuksen 14 artikla edellyttää, että hänelle kerrotaan käsittelystä. Täydet tiedot voi antaa esimerkiksi verkkosivulla olevassa tietosuojaselosteessa, kunhan ensimmäisessä yhteydenotossa kerrotaan, mistä ne löytyvät.
Selosteessa kuvataan muun muassa käsittelyn oikeusperuste, säilytysajat, tietoryhmät, vastaanottajat, mahdolliset siirrot ETA-alueen ulkopuolelle ja oikeutettu etu, jos käsittely perustuu siihen. Lisäksi kerrotaan, käytetäänkö automaattista päätöksentekoa tai profilointia.
- Pidä kirjaa yhteystietojen lähteestä ja keruupäivästä
- Merkitse roolin tarkistus työsähköposteihin
- Ylläpidä yhteistä kieltolistaa kaikille kanaville
- Poista vanhentuneet ja kielletyt kontaktit säännöllisesti
Kielto-oikeus ja Robinson-palvelu
Jokaisella henkilöllä on oikeus kieltää suoramarkkinointi kaikissa kanavissa, ja kielto on käsiteltävä. Kielto koskee myös ulkoistettua markkinointia. ASML:n Robinson-palvelu on yksityishenkilöiden puhelin- ja postimarkkinoinnin kieltorekisteri, jossa kielto on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Se ei ole yritysnumeroiden kieltolista, mutta jos soitat toiminimiyrittäjän henkilökohtaiseen numeroon, kohtele häntä kuin kuluttajaa.
Sääntöjen noudattaminen on myös hyvää myyntiä: kohdennettu viesti oikealle roolille tuottaa paremmin kuin massalähetys. Ajantasaiset myyntisignaalit, kuten uudet yritykset ja julkiset kilpailutukset, kokoaa Liiditutka. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kääntyä tietosuojaan perehtyneen juristin puoleen.
Usein kysyttyä
Saako yritykselle lähettää markkinointisähköpostia ilman lupaa?
Yleiseen osoitteeseen kyllä, kunhan kieltäytyminen on helppoa ja maksutonta. Työntekijän omaan työosoitteeseen vain, jos tarjous liittyy olennaisesti hänen työtehtäväänsä.
Saako toiminimelle lähettää sähköpostimarkkinointia?
Pääsääntöisesti vain suostumuksella, koska toiminimiä kohdellaan kuten yksityishenkilöitä. Poikkeus on oma asiakas ja samankaltaiset tuotteet.
Tarvitaanko myyntipuheluun lupa?
Ei, kun soittajana on ihminen. Vastaanottaja voi kuitenkin kieltää markkinoinnin, ja muualta saaduista tiedoista on kerrottava lähde jo ensimmäisessä puhelussa.
Kuka valvoo suoramarkkinoinnin sääntöjä?
Tietosuojavaltuutetun toimisto. Vastaanottajan kannattaa ensin ottaa yhteyttä lähettäjään ja tehdä ilmoitus valvojalle, jos markkinointi jatkuu tai vastausta ei kuulu kuukauden kuluessa.
Valmiit työkalut
- Myyntiputki ja liidiseuranta · Liidit, vaiheet, todennäköisyys ja ennustettu myynti
- Laskupohja ja laskurekisteri · Lasku kaikilla pakollisilla merkinnöillä, ALV-erittely, viitenumero ja avoimet saatavat
Lähteet
- Tietosuojavaltuutetun toimisto: Usein kysyttyä suoramarkkinoinnista
- Tietosuojavaltuutetun toimisto: FAQ Direct marketing – to the controller
- Tietosuojavaltuutetun toimisto: Suoramarkkinointiohjeet päivitetty (10.12.2025)
- Tietosuojavaltuutetun toimisto: Informointi puhelinmarkkinoinnissa (18.6.2025)
- Finlex: Laki sähköisen viestinnän palveluista 917/2014
Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisen, juristin tai neuvojan ohjetta. Tarkista ajantasainen tieto lähteistä.